Perjantai-illan huumaa: pyöräiltiin Ikea-reitti, noin 21 km, 1 h 20 min. Ei meidän vauhti päätä huimaa, mutta kylläpä taas endorfiinit jyllää!
Laitanpa vielä tämän videolinkin: cargopyörien kisat . Mulla on unelmia paljon, yksi on semmoinen, että asun joskus Karhutilalla ja ajan kauppaan tanskalaisella cargopyörällä.
1.Tiikeri-qigongia
Kahvakuulatreeni:
lämmittelyksi heilautuksia, korkeita vetoja ja työntöjä /8 kg
heilautuksia, korkeita vetoja ja työntöjä / 12 kg
heilautuksia ja rinnallevetoja /16 kg
kahden käden matalahkoja heilautuksia /24 kg
jäähdyttelyksi tempauksia / 8 kg
supervenyttelyjä
treenin kesto 30 min.
Kuuntelin pitkästä aikaa Ramonesien Subterranean Junglea.
2.Silittäessäni värisyttelin darboukan tahdissa puolisen tuntia, muuttui tylsä homma hauskemmaksi.
3. Kävelyä 40 min. (näin saadaan Aldi-reissukin kuulostamaan treenaamiselta)
Pikkutreenejä työn lomassa:
1.Kävelyä 45 min. (pitää muistaa kokeilla tuota Markun ehdottamaa meditaatiokävelyä! Tänään juoksin kaupungilla asioita)
2.Hartiaseisontaa 5 min.
3. Lationpohjan jumppaa leikkinapatanssin avulla, darboukaa taas 60 min.
Mentaali: Mieliala on parempi, vaikkei työteho ja keskittymiskyky ollutkaan optimaalinen. Minkähän takia luovaan prosessiin (väistämättä?) kuuluvat aina masennuksen aallot? Tietääkseni en pode mitään kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta välillä tuntuu siltä, että koko kirjailijan työ on yhtä kaksisuuntaista mielialahäiriötä …
Taas pikkutreenejä pitkin päivää työnteon lomassa.
1.Hartiaseisontaa 5 min.
2.Parantava meditaatio (sehän siis oli poimittu Terveyden kiinalaisesta käsikirjasta)
3.Tiikeri-qigongia
kahvakuulatreeni (korkeita vetoja, heilautuksia ja työntöjä 8 ja 12 kg)
ravisteluja ja pyörittelyjä
yht. 30 min.
4. Lantion ja jalkojen supervenyttelyjä 30 min.
Mentaalitreenipuolen tilannekatsaus:
Mielentyyneys on taas haussa. Syntymälahjakseni saamaani kärsimättömyyttä on hemmetin vaikea suitsia. Mikään ei etene sellaista vauhtia kuin tahtoisin. Ja masennustakin yrittää taas pukata.
Luin juuri Pekka Herlinin elämäkerran, ja se pisti kyllä itsetutkiskelun liikkeelle. Vaikken ymmärtääkseni olekaan mikään megaluokan paskapää, niin huomasin kyllä joitakin samoja piirteitä. Esimerkiksi juuri tuo kärsimättömyys. Toinen yhteinen piirre on vaikkapa se, etten kestä ihmisiä jotka mielistelevät tai eivät uskalla sanoa suoraan ajatuksiaan. Arvostan toki lojaaliutta (se on läheisemmän kanssakäymisen ehdoton edellytys!) mutta myös suoruutta ja itsenäisiä mielipiteitä. Mielistelijäthän usein sitten kunnostautuvat selkäänpuukottajina. Heitä on syytäkin varoa.
Herlinin herkkyys oli jonkinmoinen yllätys minulle. Toki olen pari kertaa tavannut Niklas Herlinin ja aistinut hänen suuren herkkyytensä, mutta enpä tiennyt että se ominaisuus on periytynyt isältä.
Herlinin elämäkerta on kirja, joka mietityttää todennäköisesti pitkään. Siinä on hyvin paljon elementtejä, joita voi soveltaa eri elämänalueisiin, oli sitten kyse bisneksestä, johtamistaidosta, luovuudesta tai ylipäätään elämänhallinnasta (mikä Herlinillä oli aika kontroversiaalia). Suosittelen lukemaan!
Oppilaat ihmettelivät Zen-opettajansa ilmiömäistä keskittymiskykyä. “Kun seison, niin seison. Kun kävelen, niin kävelen. Kun syön, niin syön. Kun puhun, niin puhun”, hän valaisi. Oppilaat väittivät itsekin tekevänsä samoin. “Ei, kun te istutte, te jo seisotte. Kun te seisotte, te jo kävelette. Kun te kävelette, te olette jo määränpäässä …”
Treenejä pitkin työpäivää, joka alkoi aamuseitsemältä ja päättynee iltaseitsemältä ..
1. Parantava meditaatio (muuten toimiva ja miellyttävä tapa meditoida, mutta koska siinä maataan selällään – ja rentoudutaan perusteellisesti – sattuu usein, että nukahdan autuaasti. Kuten tänäänkin, otin puolen tunnin tirsat)
2. Tiikeri-qigongia
Kahvakuulatreeni:
korkeita vetoja ja tempauksia / 8kg
heilautuksia ja yhden käden työntöjä / 12 kg
heilautuksia ja rinnallevetoja (ja peräti 1 liikuttava yhden käden työntö oikealla kädellä ;)) /16 kg
heilautuksia ja työntöjä /12 kg
korkeita vetoja ja tempauksia / 8 kg
lempparisupervenyttelyjä
ja Bornheim Bombseja (“Allianz-Arena, Geld macht alles schöner!”)
yht. 40 min.
3.Pilatesta 30 min.
4. Hartiaseisontaa 5 min.
Mittasin aamulla ownindexin ja se näytti olevan 74. Maksimisykkeeksi polar ilmoitti 189. Omaindeksini on vaihdellut 69-75 välillä, joten se on taas oikeaan suuntaan menossa.
Lähdimme aamuyhdeksältä pyöräilemään. Ajoimme Bonamesin kautta Bad Vilbeliin, jossa kävimme roomalaislähteellä juomassa luonnonvissyä kuten aina siellä pyöräillessämme. Löysimme lähteeltä keraamisen omppuviinikannun, ilmeisesti nuoriso hassutellut illalla ja pöllinyt jostakin ravintolasta. Korjasimme kannun parempaan talteen, se mahtui juuri mun pyöräreppuuni.
Takaisin ajelimme Heddernheimin kautta. Kilometrejä kertyi 42,3. ajoaika oli 2 h 50 min.
Kotiin tultua pyörittelyjä ja ravisteluja sekä supervenyttelyjä. Polarin mukaan treeniaika (taukoineen) 3 h 13 min. Maksimisyke 163 (87%), keskisyke 128 (68%), kaloreita kului 2583 kcal.
Syyspäivä ihanin mahdollinen: aurinko paistoi, ruskaa siellä täällä, lämpöasteita jonkin verran alle 10. Ja kun nyt nautin vadelma+maitorahka+jasmiinijäätee-palaria, olo on omenainen!
Eilen innostuin pitkästä aikaa kaivamaan napatanssivaatteet kaapin perukoilta. Tanssin itsekseni reilun tunnin ajan darboukan tahdissa.
En enää muista mitään varsinaisia tansseja, siitä on niin kauan kun olen vatsatanssia harrastanut. Mutta darboukamusiikin mukaan voipi vain improvisoida. Huomasin, että tämä oli kerrassaan mainiota lymfakierron elvytystä ja lantionpohjan treenausta.
Tänään lähdemme Mannheimiin, ohjelmassa on muutama tunti kaupunkikävelyä. Ja turkkilaista (siis sitä oikeaa ottomaani-) ruokaa lempiravintolassani!
JYRKI LEHTOLA KOLUMNOI ILTALEHDESSÄ:
Kun koko ruumiin valtaa pettymys peruspalveluministeri Paula Risikkoon, ollaan tekemisissä elämän ja erotiikan peruskysymysten kanssa. Valtiolliselle alennuskompleksillemme on tärkeää rajoittaa kansalaisten elämää ensimmäisinä Euroopassa, mutta tuntuu, ettei seinäjokelainen perushottis Paula Risikko yritä kylliksi.
Risikko on ilmoittanut haluavansa Suomesta maan, jossa kukaan ei polta eikä juo, ja jossa elämänilo löytyy sauvakävelystä, mutta eikö tuo ole jopa Risikolta laiskaa ja kunnianhimotonta? Seuraavassa neuvoja Risikolle, miten voimme rakentaa Suomesta maan, jossa kansalaisten sijasta priorisoidaan kansanterveyttä.
Joka kolmanteen myytävään tupakka-askiin on asetettava tappava räjähdyspanos, jotta tulisi varmasti selväksi, että hengellä tässä leikitään. Alkoholi- ja tupakkabrändeistä on luovuttava ja niille on annettava yhteinen nimi “Ei yhtään kuulia, brou!”, jonka Risikon työryhmä on näppärästi muotoillut konsultoimalla Suomen vanhinta nuorisokielen asiantuntijaa.
Jos joku nauraa humalassa, se saa sakkoja, koska Risikon työryhmissä kukaan ei ole nauranut vuosikymmeniin, joten tuollaisen käytös ei voi olla normaalia. Ja jos joku nauraa selvin päin, se on varmaan humalassa, joten varmuuden vuoksi kannattaa sakottaa.
Pitkäaikaistyöttömät palkataan sairaaloiden eteen ampumaan niiden edessä tupakoivia kroonikkopotilaita polveen. Koska verisinä sairaalan edessä makaavat kroonikkopotilaat vahingoittavat Suomi-brändiä, niitä saa ampua toiseenkin polveen, jos ne jäävät makaamaan sairaalan eteen uikuttamaan, kuinka polveen sattuu.
–
Lihavuuskin on vaarallista kansanterveydelle. Läskeille pitäisi tehdä jotain, koska nuoret voivat ottaa niistä esimerkkiä ja haluta läskeiksi. Vuosi 2010 olisi julistettava kansalliseksi läskien pilkkausvuodeksi, jonka aloittaisi presidentti Tarja Halonen pilkkaamalla uudenvuodenpuheessaan läskejä, mikä tekisi siitä ensimmäisen Halosen puheen, jossa on sisältöä eikä vain peräkkäin aseteltuja sanoja.
–
Entä terveelliset asiat? Väärin käytettyinä ne ovat kansanterveydelle vaarallisia. Avomaakurkulla voi sokaista itsensä, kävelysauvalla tappaa ihmisen ja yhden kansalaisen perusoikeudet voivat aiheuttaa toiselle kansalaiselle sydänkohtauksen. Paula Risikko, ryhdistäydy! Nyt pitäisi perustaa työryhmä ja laatia säännöt, minne ne avomaakurkut ja perusoikeudet voi tunkea, ettei tule onnettomuuksia.
Lehtolan pakina kärjistää mainiosti trendin, jonka olen havainnut Suomessa: kansa jakautuu kahtia, toiset ovat askeettisia himohiihtäjiä ja maratoonareita ja toiset makaavat sohvalla, syövät roskaruokaa ja kanavapujottelevat. Täällä Saksassa kulttuuri on kokonaan toinen. Täällä mennään kuntosalille, pelaamaan tennistä tai patikoimaan JA sen jälkeen istutaan kaikessa rauhassa oluttuopin tai kakkukahvien äärellä. Aivan kaikkien liikuntapaikkojen lähistöllä on kahvila ja/tai ravintola.
Juttusarjassani Kunto ja terveys -lehdessä olen yrittänyt tuoda vähän uudenlaista näkökulmaa liikkumiseen. Liikunta voi olla nautinnollista ja hauskaa. Ja terveydentila vain paranee kun ei ryppyotsaisesti nipota, vaan nautiskelee treenin jälkeen jotakin herkkuna pitämäänsä. Koska mieli ja ruumis ovat erottamattomat, ruumis voi hyvin kun mieli voi hyvin. Ja mieli voi hyvin, kun se on iloinen ja energinen ja nauttii elämästä.
Juttusarjani kolmannessa osassa kerron patikoinnista Saksan Alpeilla. Lähdemme parin viikon päästä aivan Saksan lounaiskolkkaan Itävallan rajalle Berchtesgadeniin (juuri sinne, missä on Hitlerin Kotkanpesä). Tarkoituksemme on patikoida Königseen ympäristössä, siemailla olutta ja nauttia baijerilaistunnelmista. Juttu ilmestyy sitten vuoden viimeisessä numerossa.
