The Schwarzbein Principle III: The Program

Helppo, hölynpölyä kaihtava viisiportainen ohjelma terveyteen ja normaalipainoon. Hormoneihin erikoistunut lääketieteen tohtori Diana Schwarzbein on muokannut näkemyksensä selkeäksi ohjelmaksi.

Kolmannessa kirjassaan Diana Schwarzbein on tiivistänyt ja yksinkertaistanut sanomansa selkeäksi ohjelmaksi. Schwarzbeinin perusperiaatteethan ovat: 1. Sinun täytyy syödä hyvin, jotta solunrakennuksesi toimii, 2. Sinun täytyy ensin tulla terveeksi pudottaaksesi painoa, ei pudottaa painoa tullaksesi terveeksi.

Kirja Bookyssä

Kirjassa käsitellään kaikki Schwarzbeinin metodin kulmakivet, viisiportainen tie terveyteen:

Terveellinen ravitsemus, stressin hoito, stimulanteista vierottuminen, järkevä ja kohtuullinen kuntoilu, hormonikorvaushoito (jos tarpeen). Nämä on esitelty edellisessäkin, mutta tässä ne tulevat helposti omaksuttavassa muodossa, voit esimerkiksi oirelistoista tutkia, mikä hormoni sinulla saattaisi olla pahiten pois tasapainosta.

Schwarzbein käsittelee paljon ikääntymistä tässäkin kirjassaan. Hänen mukaansa ikääntymista on kahdenlaista: geneettisen perimän muovaamaa ja aineenvaihdunnallista. Aineenvaihduntaan ihminen voi vaikuttaa antamalla soluille parhaan mahdollisen tuen rakennus- ja uusiutumisprosesseihinsa. 

Ylipäätään Schwarzbeinin metodin päämääränä on kaikinpuolisen terveyden saavuttaminen, painonpudotus tulee sivutuotteena. Hän kirjoittaa ihmisten pakkomielteisestä asenteesta painoon ja liikuntaan. Pakkomielle johtaa kehon rääkkäämiseen ja terveyden tuhoamiseen, ei suinkaan siihen mihin pyritään, terveyteen ja hoikkuuteen. 

Uusimmassa kirjassaan Schwarzbein kritisoi kaikkia dieettejä. Ne ovat hänen mukaansa tuomittuja epäonnistumaan, myös vähähiilihydraattiset.

Varsinaisesti uutta tässä kolmannessa kirjassa (tiiviyden ja entistä paremman ymmärrettävyyden lisäksi) on lisäravinteiden perusteellisempi esittely, hormonikorvaushoitojen tarkka käsittely sekä hiilihydraattien määrä. Schwarzbein on muokannut ruokavaliostaan mediumkarpin, hän on nostanut hiilihydraattien vähimmäismäärän 60 grammasta 120 grammaan. Tämä 120 g jaetaan päivän aterioille tasaisesti.  Ilmeisesti nosto on tehty viime tingassa, koska hiilihydraattiruokien annoskokolistoissa edelleenkin annetaan annokset 15 gramman mukaan (aikaisempi Schwarzbeinin suositus oli aineenvaihduntansa pahimmin sotkeneille 7,5 g välipaloilla ja 15 g aterioilla).

The Program sisältää siis: johdannon Schwarzbeinin metodiin, 5-portaisen ohjelman ja selkeät ohjeet ravitsemukseen, stressin hoitoon, stimulanteista vierottautumiseen, liikuntaan ja hormonikorvaushoitoon. Lisänä tulevat lisäravinteet eri ryhmille.

Schwarzbeinin kolmas kirja sopii sinulle mitä parhaimmin esimerkiksi silloin , jos Atkins ei ole toiminut, tai haluat ryhtyä hyväkarpiksi, ja hiilihydraattien sietokykysi on hyvä. Muille suosittelen edelleenkin eniten Schwarzbeinin toista kirjaa (The Transition).

The Schwarzbein Principle II: The Transition

Tämä on erityisen suositeltava kirja varsinkin meille keski-ikäisille naisille. 

Schwarzbeinin toisen kirjan The Schwarzbein Principle II – The Transition teemana on siirtymävaihe terveyteen ja onnistunut ikääntyminen. Onnistuminen ikääntymisessa saattaa kuulostaa hassulta, muttä hän tarkoittaa sillä ikääntymisprosessien kontrolloimista ravitsemuksella ja muilla sellaisilla elämäntavoilla, jotka saattavat elimistön toiminnot tasapainoon ja mahdollistavat terveen ja pitkän elämän.

Ravitsemuksella on Schwarzbeinin mielestä keskeinen rooli solujen korjaantumisessa. Hormonit puolestaan säätelevät kaikkia niitä kemiallisia reaktioita, joita keho käy läpi korjaantuessaan. Ruoka vaikuttaa suoraan hormonitoimintaan, siksi on tärkeää tietää, mitä syö.

Kun ihminen omaksuu uusia, terveitä elämäntapoja, hänen elimistönsä alkaa käydä läpi siirtymävaihetta, jossa keho alkaa korjata vahinkoja, joita huonot elämäntavat ovat aiheuttaneet. Siirtymävaihe jakaantuu neljään alavaiheeseen: aloitus-, paranemis- ja rasvanpolttovaiheeseen sekä tilaan, jossa ihminen on parantunut. Siirtymävaiheen pituus riippuu siitä, kuinka pahasti elimistön hormonitoimintatoiminta on sekaisin. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa terveys ja elinvoima. 

Tässä teoksessaan Schwarzbein esittää aineenvaihduntatyyppien luokittelun, jonka mukaan jokainen voi päätellä, mihin ryhmään kuuluu ja minkälaisen ruokavalion ja paranemisohjelman tarvitsee.

Kirja Bookyssä

The Schwarzbein Principle 1

Schwarzbeinin ensimmäinen

Yksi tärkeimmistä karppiguruistani on Diana Schwarzbein. Suosittelen hänen kirjojensa lukemista kaikille, jotka haluavat hiukan syvällisemmin perehtyä terveelliseen ravitsemukseen. Olen lukenut hänen kaikki kirjansa neljään kertaan, enkä ole vieläkään tyhjentänyt niiden koko antia. 

Ensimmäisessä kirjassaan The Schwarzbein Principle Schwarzbein kertoo lähes kaiken olennaisen hormonien tasapainosta, hyvistä rasvoista ja low fat –ruokavalioiden epäterveellisyydestä. 

Schwarzbeinin mukaan pitkään jatkunut korkea insuliinitaso synnyttää useita ketjureaktioita ihmisen elimistössä solutasolla. Korkean insuliinitason synnyttäjiä ovat vähärasvainen, runsashiilihydraattinen ruokavalio, laihduttaminen, stressi, alkoholi, tupakka, kofeiini, aspartaami, anaboliset steroidit, huumeet ja liialliset lääkitykset, liikunnan puute sekä liiallinen tai tarpeeton kilpirauhashormonin korvaushoito. Häiriintynyt insuliinin tuotanto sotkee kaikki muut hormonaaliset toiminnot elimistössä. Esimerkiksi naisilla korkeat insuliinitasot johtavat lisääntyneeseen testosteronin määrään, mikä puolestaan heikentää estrogeenejä, mikä johtaa ovulaation poisjäämiseen ja vähentyneeseen progesteronin tuotantoon. Häiriintynyt insuliinitasapaino johtaa myös kohonneisiin adrenaliinin ja kortisolin tasoihin, mikä tarkoittaa, että insuliiniresistentillä on jo kolme hormonia poissa tasapainosta. Ajan mittaan kaikki hormonien epätasapainot johtavat sairastumiseen.

Kirja Bookyssä

Antikata-kokeilu

Kuluneella viikolla kokeilin  Aki Loikkasen antikata-paastoa, tosin sovellettuna. Sen ideahan on, että paastotaan ilman että keho rupeaa syömään lihaksiaan.

Jottei purkavaan aineenvaihduntaan jouduttaisi, nautitaan ruoka- sekä kalium- ja magnesiumsuolaa riittävästi, ei lopeteta vakituisia lääkkeitä eikä kahvinjuontia, otetaan vesiperäruiskeita tai suolihuuhtelupusseja, syödään 20-30g pilkottua maitoheravalmistetta, lihalientä tarpeen mukaan.

Mutta koska olen niin paljon lukenut Diana Schwarzbeinia, ja uskon hänen tavoin että paasto on aina stressi elimistölle, yritin lievittää paaston synnyttämää hormonaalista stressiä antioksidanteilla (en todellakaan väitä olevani viisaampi kuin Aki, mutta olen niin pirun omapäinen etten usko yhtäkään gurua kritiikittä). Sovelluksiani olivat:

Ensinnäkään en missään tapauksessa rupea mihinkään suolihuuhteluihin. Suoleen kuulu bakteerikanta, jotta se voi toimia, mitäpä sitä pois huuhtelemaan… Sen sijaan tajusin oikein hyvin, että massa suolessa kuona-aineineen saattaa aiheuttaa päänsärkyä paastotessa. Niinpä käytin vanhan kansan glaubersuolaa. Glaubersuola on laksatiivi, joka lienee menettänyt suosionsa, kun se on suolaa (iik!). Tämä oli antikatapaaston inha osio, mutta toisaalta päätäni ei missään vaiheessa särkenyt.

Toisekseen päätin ottaa mukaan kolme lasillista vihannesmehua. Ajattelin, että otan niiden kanssa Dr. Wolzin Sanuzella Zym -entsyymi-vitamiini-preparaatin, monivitamiinin ja omega 3:a. Lisäksi mulla on edelleen meneillään Akin määräyksestä kupari-seleeni-glukosamiini-kuuri, joista ainakin glukosamiini neuvotaan ottamaan ruokailun yhteydessä. Astronautin ruokiini kuului vielä iltaisin vahva magnesium.

Kolmannekseen käytin heraproteiinia (Mannisen heraproteiini-isolaattia) kai enemmän kuin 20-30 g. Minulla ei ole talousvaakaa tällä hetkellä, mutta prodea kului 1 dl – 1 1/2 dl päivässä. Heraprotskun liotin veteen tai kivennäisveteen ja maustoin steviosidilla.

Versiossani tuli kaloreita noin 500-600 päivässä, joten kyse on pikemminkin ENE-dieetin ja paaston välimuodosta.

Aloitin maanantaina sisäänajon. Tarkoitukseni oli olla ihan kasvisruoalla, mutta tein illalla niin hemmetin hyvää villisikapataa, että pakkohan sitä oli maistaa. Sitä padasta otin sitten lihalientä (olin tehnyt ison annoksen), lihaliemeni siis oli itse luista keitettyä ja sisälsi myös melko paljon rasvaa.

Tiistaina aamiainen oli sitten jo tomaattimehua ja heraproteiinia ja astronautin ruokaa. Lounas oli lihalientä ja porkkana-kaali-mehua. Iltapäivällä taas lihalientä. Illansuussa tuli ensimmäisen kerran kunnon huiko, otin palan juustoa. Illalla tomaattimehua ja heraproteiinia ja astronautin ruokaa. Putosin ilmeisesti heti tanakasti ketoosiin, minulla ei ollut tuota iltapäivähuikoa lukuunottamatta nälän tunteita. Olisikin ollut kummallista, mikäli niin ei olisi olut, ottaen huomioon viisi vuotta jatkuneen vähätärkkelyksisen ruokavalioni. Mielialani oli hyvä. Naureskelin itsekseni, että alanko valaistua, kun halusin poltella kynttilöitä ja kuunnella klassista musiikkia.

Keskiviikkona sama kuvio, paitsi että juustoa kului kaksi palaa (melko reiluja, tulitikkulaatikon kokoisia).

Torstaina oli kunnon lihaliemi loppunut ja keitin laihempaa kasvislientä. Se saattoi vaikuttaa, koska oloni oli todella energiaton. Juustoa kului kolme palaa, muuten olisin nukahtanut istualleni. En ollut kiukkuinen, mutta olo oli samea, kaikkea muuta kuin valaistunut. Yöllä heräsin mahtavaan suonenvetoon, magnesium ei siis ole imeytynyt?  Ihoni alkoi osoittaa kärsimisen merkkejä (rasvattomuus vaikuttaa näin nopeasti!). Poskipääni ärtyivät ja kropan iho alkoi kutista, jouduin rasvaamaan kroppaani pari kertaa päivässä, ja kasvojani ja käsiäni tosi paksusti. En enää ihmettele, että Madonna huhujen mukaan joutuu öisin rasvaamaan itsensä kauttaaltaan paksusti ja pukeutumaan sukelluspukuun…

Perjantaina toistui sama, astetta huonompana. Ihon kutina paheni. Aloin miettiä, etten todellakaan halua olla mikään hilsehtivä askeetti-kuikelo. Yöllä taas suonenvetoa.

Kolme ensimmäisen päivän aikana lymfapöhöä poistui 2 kg verran.

Lauantaina halusin jaksaa pyöräillä, joten päätin aloittaa vähittäisen nousun paastosta. Loikkasen suositus antikatan kestolle on 5 pv – 2 viikkoa. En tiedä laskeeko hän paastosta nousun paastoon kuuluvaksi. Mutta koska olin heti ensimmäisestä päivästä ketoosissa, ainakin joltakin osin rasva-aineenvaihduntani toimii kuten pitää. Aloitin ottamalla mukaan raejuuston Söin eilen kaksi purkkia raejuustoa, höyrytettyä parsakaalia paloina (mikä oli virhe, se olisi pitänyt muussata, maha turposi) ja runsaasti oliiviöljyä, heraprotskua ja illalla kasviskeittoa. Iho rauhoittui heti, eikä enää kutise. Ruoan määrä oli eiliseen liikunnan määrään nähden liian vähäinen, mutta energiani riitti, joten mahdollisesti kroppa poltti rasvojaan. Toivon mukaan sitä eikä lihaksia niinkään…

Tänään uutena tulevat kananmunat. Näin jatkan usein käyttämäni ruoka-aine kerrallaan. Kun otan yhden kerrallaan takaisin lautaselle ja seuraan kroppani reaktioita, saattaa selvitä olenko allerginen jollekin ruoka-aineelle. Kun siis sekä Loikkasen että mun itseni näkemys on, ettei kaikki täsmää mun aineenvaihdunnassa.

Tätä jatkuu nyt sitten koko tulevan viikon.

Tähänastinen johtopäätökseni kokeilustani on, ettei paastoaminen edelleenkään ole mun hommaani, MUTTA tuommoinen päivän parin antikata on loistava pöhönpoistokonsti esimerkiksi juhlien jälkeen, joten aion ottaa sellaisen mini-antikatan elämäntavaksi.